Vieraskynä

Etätyö, katoava aika ja oman osaamisen myyminen

Ihmisen kallein omaisuus on aika. Se kuluu koko ajan, ja sitä ei tule mistään takaisin vaikka mitä olisit valmis maksamaan. Tästä syystä ihmiset miettivät tarkkaan mihin aikaansa kuluttavat. Ainakin työajan ulkopuolella.

Töissä monella ei tunnukaan olevan niin nuukaa että mihin ne tunnit kuluvat, kunhan kuluvat. Tämä ajattelu tulee muuttumaan, ja on jo toki monella alalla muuttunutkin. Nykypäivän ja tulevaisuuden osaaja myy omaa aikaansa työnantajalleen, tarjoten samalla omaa uniikkia osaamistaan ja kokemustaan työnantajan käyttöön.

Onkin absurdia, että moni menestynyt ihminen on tuhlannut kaiken aikansa ja mahdollisesti menettänyt mittaamattoman arvokkaita hetkiä perheen ja ystävien parissa, hankkiakseen paljon varallisuutta. Sitten myöhemmin (kun perhe, ystävät, terveys ja paljon sitä kallista aikaa ovat jo hävinneet) samainen henkilö käyttää varallisuuttaan ostaakseen aikaa takaisin itselleen erilaisin luksuslomin, terveyspalveluin tai vaikka palkkaamalla assistentteja hoitamaan osan töistään.

Olen tehnyt etätyötä yli kuusi vuotta yhdysvaltalaisen teknologiayhtiön globaalissa digimarkkinointitiimissä. Kollegani ovat eri maissa, maanosissa ja aikavyöhykkeillä. Meitä yhdistää yhteiset tavoitteet sekä nykyaikainen teknologia. Jokaisella meistä on yhdessä ja erikseen asetetut tavoitteet, sekä kirkas kuva siitä, mitä juuri minulta odotetaan. Lisäksi tiedän myös mitä kollegani tekevät ja mitä minä voin odottaa heiltä.

Tästä syystä laadukkaasti organisoituna etätyön tekeminen ei vaadi erityisesti itsekuria tai itsensä johtamista. Siis sen enempää kuin mikään muukaan asiantuntijatyö.

Digimarkkinoinnissa useat toimet ovat mitattavia ja jopa perustuvat mitattavuuteen. Lisäksi tehtävät ovat projekti- tai prosessiluonteisia, jolloin oman osansa tekemättä jättäminen näkyy heti linjassa seuraavana olevalle myöhästyneenä toimituksena tai tekemättömänä työnä. Se, että mennään toimistolle esittämään kiireistä ei kuulu etätyöhön. Jos et tee sovittuja hommia, et ole olemassa. Milloin, miten ja missä hommat teet ei ole relevanttia.

Tästä syystä etätyöläinen on kuin yrittäjä – hänellä on selkeä kuva omasta toimenkuvastaan ja siitä mitä häneltä odotetaan. Hän huolehtii itse, että hommat tulevat hoidetuksi ja että laatu on niin hyvää, ettei kollegoilla tai pomolla ole nokan koputtamista.

Hän organisoi kalliin aikansa niin, että työt tulevat tehdyksi, mutta kyllä päivän aikana ehtii hyvin hakea lapsen koulusta ja poiketa hänen kanssaan vaikka kahvilaan, jos fiilis on sellainen ja se tuntuu hyvältä ajatukselta siinä hetkessä.

Etätyöläinen myy aikaansa asiakkaalleen eli työnantajalleen, ja ehtii siinä samassa käyttää tätä kallista ja katoavaa resurssia fiksusti ja joustavasti niin että työ tukee arkea ja myös toisin päin.

-Antti Lehto

Global Digital Marketing Professional,
Linkedin: Antti Lehto

Työntekijän tärkein resurssi on oma työkyky

Moni työntekijä ja yrittäjä pohtii varmasti usein omaa työnkuvaansa ja osaamistaan; mitä koulutuksia kävisin seuraavaksi, vastaako oma osaaminen työnkuvaa ja miten voisin löytää unelmieni työpaikan. Moni haluaa oppia lisää, edetä urallaan ja saada parempaa palkkaa. Vaatimukset työpaikoilla kasvavat jatkuvasti, työelämän muutos tuo paineita henkiselle jaksamiselle ja oma hyvinvointi saattaa unohtua työuran edetessä. Yksi vaatimus kuitenkin koskee meitä kaikkia työelämässä mukana olevia ja se on oma työkyky. Tärkein yksittäinen tekijä työhyvinvoinnista puhuttaessa on yksilön työkyky – kyky suoriutua päivittäisestä työstä ja sen tuomasta fyysisestä ja psyykkisestä kuormituksesta.

Mikäli haluat huolehtia omasta kilpailukyvystäsi tulevaisuuden työmarkkinoilla, on sinun muistettava huolehtia myös omasta työkyvystäsi. Monesti syytämme työnantajaa siitä, että työnantaja ei panosta tarpeeksi työhyvinvointiin. Entäpä sinä itse, panostatko sinä omaan työhyvinvointiisi? Paras lopputulos tulee siitä, että työnantaja huolehtii omalta osaltaan työntekijöiden jaksamisesta ja työntekijät itse huolehtivat omasta kunnostaan, sekä kehon että mielen hyvinvoinnista.

Miten siis huolehtia omasta työkyvystä, fyysisestä ja psyykkisestä jaksamisesta? Tärkeintä on löytää balanssi työlle, liikunnalle ja levolle. Mikäli työ on fyysisesti erittäin kuormittavaa, on muistettava huoltaa kehoa kevyellä liikunnalla ja riittävällä palautumisella. Istumatyöntekijälle taas on tärkeää huolehtia siitä, että aktivoi itsensä säännöllisesti liikkumaan ja hikoilemaan. Omalle kuntotasolle sopiva liikunta auttaa hallitsemaan stressiä ja nollaa ajatukset työpäivän jälkeen sekä ehkäisee hartia- ja selkäkipuja. Kun liikut säännöllisesti, pidät huolta siitä, että sydän jaksaa pumpata verta kehoon ja keuhkot toimittavat happea lihaksille. Vastaavasti runsas ylipaino, liikkumattomuus ja epäterveelliset ruokailutottumukset nakertavat vähitellen ihmisen työkykyä ja heikentävät työssäjaksamista.

Oman terveyden edistäminen ja sitä kautta työkyvyn ylläpitäminen ei vaadi ihmeitä. Terveelliset ruokailutottumukset, eli aamupala, lounas, päivällinen ja pari välipalaa, pitävät verensokerin tasaisena ja pään rattaat raksuttamassa. Kolme tai neljä säännöllistä liikuntatuokiota omaan viikkoosi huolehtivat siitä, että fyysinen kuntosi jaksaa vastata työpäivän kuormitukseen. Ystävien ja perheen kanssa omasta ajasta nauttiminen ja riittävä uni ja lepo palauttavat työstä. Kun teet päivittäin pieniä valintoja edistämään omaa terveyttäsi, niin noista pienistä valinnoista koostuu vahva työkyky, jonka avulla pärjäät työelämän haasteissa.

– Pauliina Nordberg

Hyvinvointivalmentaja, personal trainer

Wellbeat Oy

Teollisen Internetin maailmaan vaikka pienin askelin, koska kaikki yrityksesi vahvimmat kilpailijat ovat jo siellä

Teollisella Internetillä, Internet of Things (IoT) tarkoitetaan internet-verkon laajentumista esineisiin, laitteisiin ja koneisiin, jotta näitä voidaan ohjata ja mitata etäyhteyksin. Kyse on fyysisistä laitteista, jotka pystyvät aistimaan ympäristöään ja viestimään tai toimimaan aistimansa perusteella älykkäästi. Kaiken keskiössä on tarkka, validi ja luotettavasti koottu data, joka jalostetaan palvelemaan yritystä, asiakasta ja muita sidosryhmiä.

IoT:n hyödyntäminen kasvaa maailmalla eksponentiaalisesti. Parin viime vuoden aikana moni asia on madaltanut IoT-tekniikoiden käyttöönottoa: prosessoritehojen nousu, sensorilaitteiden hintojen lasku, pilvipalveluiden ohjelmistokehitys sekä verkko- ja akkuteknologioiden kehitys. Suomessa IoT-kelkkaan on lähdetty monella alalla yllättävänkin varovaisesti. IoT:n tuomat tehokkuushyödyt ja lisäarvon muodostuminen asiakkaille alkavat olla kilpailussa mukana pysymisessä pakko. Jotta hyödyistä pääsisi nauttimaan täysimittaisesti muutaman vuoden aikajänteellä, on datan suunnitelmallinen keruu aloitettava nyt. Kertyvä data on kovaa valuuttaa, kun kovaa vauhtia päälle puskevan tekoälyn käytölle rakennetaan perustaa.

Käyttöönotosta alkaa olla referenssejä kaikilta toimialoilta ja erikokoisista yrityksistä. Energia-ala on käyttökohteista Suomessa ehkä yleistynein: etäluettavat sähkömittarit mahdollistavat kulutuksen seurannan selainpohjaisen ohjelman kautta.  Hyvinvointi- ja terveysteknologian parissa hyödyntämisen mahdollisuuksia on valtavasti. Esimerkiksi kehon toimintaa analysoidaan jo sormuksen kokoisilla laitteilla, esimerkkinä Oura-älysormukset. IoT:n avulla tuotantoteollisuuden automaatiota voidaan kehittää älykkäämmäksi. Tuotantolinjan laitteet voidaan laittaa keskustelemaan keskenään prosessin vaiheistuksen ja läpimenon tehostamiseksi. IoT:llä voidaan myös ennakoida laitteiden huoltotarpeita.

Logistiikassa IoT tulee olemaan iso sovelluskohde. Autojen ja laivojen itseohjautuvuus on jo tätä päivää. Satamien toiminta tehostuu, kun konttien liikutteluun tarvitaan jatkossa entistä vähemmän ihmistyötä. Jätehuollon parissa IoT lisää tehokkuutta: roska-astioiden täyttöasteita voi seurata etänä sekä optimoida tyhjennysvälit ja kulkureitit.

Rakennusteollisuudessa käyttökohteet ovat rajattomat: esimerkiksi energiatehokkuuden tehostamisessa, kulunvalvonnan järjestelmiä, sisäilman laadun valvonnassa ja optimoinnissa sekä valaistusratkaisuita tehostaessa. Maataloudessa Suomi voisi saavuttaa tehokkuushyötyjä peltojen täsmäviljelyllä: uusimmissa traktoreissa IoT-teknologia on vakiovarusteena. Tarkka paikka- ja viljavuustieto yhdistettynä viljelyosaamiseen on huikea mahdollisuus! Kaupan alalla IoT:n voi laittaa kokoamaan dataa hyllyjen täyttöasteesta, tuotteiden menekistä ja hävikistä.

IoT:n käytön voi aloittaa erittäin pienin investoinnein ja varovaisin kokeiluin. Esimerkkinä tästä akkukäyttöiset GPS-paikantimet, joiden avulla voidaan mittaroida myös esimerkiksi lämpötilaa ja kiihtyvyyttä. Paikantimia voi hyödyntää esimerkiksi teollisen yrityksen toimittaessa tuotteitaan asiakkaille: paikannin lisää logistiikan läpinäkyvyyttä ja tarkkuutta. Hinnat kertakäyttöisille paikantimille pilvipalveluineen ovat 100 – 200 euron luokkaa per kuljetus.

Kriittistä on teemaan liittyvän osaamisen kehittäminen: esimerkiksi mittausteknologia, data-analytiikka ja teemaan liittyvä liiketoimintaosaaminen. Tämä on mahdollista henkilöstön osaamistasoa korottamalla mutta myös strategisten kumppanuuksien kautta. Suomessa alkaa jo olla osaavia IoT:hen erikoistuneita yrityksiä, joilla on ymmärrys niin käyttöönoton teknisestä kuin kaupallisesta puolesta.

Suomeen on hiljattain perustettu DIMECCin johdolla teollisuusverkostojen ekosysteemi, jossa mukana olevat, eri toimialoilta olevat yritykset kehittävät menetelmiä digitaalisen datan jalostamiseksi tuotteiksi ja palveluiksi. Etäohjattavien laivojen ympärillä samantyyppinen verkosto on ollut toiminnassa jo vuosia. Tällaiset yhteenliittymät ovat mahdollisia myös alueellisesti: esimerkiksi Satakunnassa voitaisiin koota yhteen aiheesta kiinnostuneita yrityksiä ja ryhtyä toimeen!

Yritystoiminnan prosessien tehokkuus, asiakaslisäarvon kasvattaminen ja entistä tarkemman informaation tarjoama tuki päätöksenteolle – siinä isoimmat IoT:n tuomat edut. Kannattavuus kohenee kahdesta eri näkökulmasta: IoT:n kautta voidaan entistä paremmin palvella asiakasta ja luoda uusia liiketoimintamalleja ja palveluita. Toisaalta yritys pystyy tehostamaan omaa toimintaansa tarkemman ja luotettavamman tiedon pohjalta. Ei kuulosta pahalle, eihän?

 

-Riikka Piispa

riikka

Rauman Yrittäjät Ry Toiminnanjohtaja (opintovapaalla)
LinkedIn: Riikka Piispa

Suomi ja alustatalous

Suomen on tehtävä alustatalouden kasvuloikka saavuttaakseen alustatalouden kansainvälisen kärkiryhmän.

fakta

On miltei kaikille selvää, että digitaalisuus on läsnä meidän jokaisen arkipäivässä niin kotona, koulussa kuin työelämässäkin. Kehitystarpeet ja osaamispohja ovat eri teollisuudenalojen ja yhteiskunnan sektoreiden osalta olleet perinteisesti hyvin erilaiset. Alustatalouden myötä tämä muuttuu. Sektorit ja toimialat nähdään sovelluksina, joita voidaan toteuttaa perusratkaisuiltaan yhdentyvillä alustoilla. Uusi vaihe muuttaa kehitystä siten, että jatkossa yrityksiä, ministeriöitä, sairaanhoitopiirejä ja yliopistoja kehitetään keskenään tietoa vaihtavina verkostoina, jotka toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Yhteiskunnan siiloutuminen vähenee ja siirrytään parantamaan tuottavuutta, avaamalla omat rajapinnat ja yhdistämällä oma osaaminen, data ja verkostot nopeaa kasvua hakevien kumppaneiden ekosysteemeihin eli toisin sanoen organisoidutaan tuottamaan asiakasarvoa yhteisillä alustoilla. Meillä ei ole aikaisemmin ole ollut käytössämme samankaltaisia arvontuotanto mekanismeja, kuin nyt digitalisaation myötä. Digitalisaation on ennustettu olevan internetin tuomaan murrokseen verrattuna merkittävästi suurempi murros. Digitalisaation murros haastaa toimintatapamme ja perinteiset liiketoimintamallit sekä mahdollistaa täysin uudenlaiset, globaalisti skaalautuvat digitaaliset tuote- ja palveluinnovaatiot yli perinteisiksi koettujen toimialarajojen. Nyt alkanut kehitys luo asetelman, jossa tietotekniset ratkaisut muuttavat liiketoimintaa ja asiakasprosesseja. Tietotekniikka-avusteisesta ajasta siirrytään tietotekniikalla johtamisen aikaan ja tietoteknisistä ratkaisuista tulee koko operatiivisen liiketoiminnan moottori.

mellu2

Suomi ja suomalaiset yritykset sekä julkiset organisaatiot ovat tutkitusti vuosia jäljessä aidon alustatalouden hyödyntämisessä. Tämä todellisuus on otettava huomioon toimenpiteitä suunniteltaessa. Emme voi edetä nopeaan kasvuun jäljessä olevalla osaamisella. Meidän on otettava johtotiimeihin mukaan aiempaa laajempi joukko alustatalouden osaajia. Suuri pullonkaula riittävän nopeassa etenemisessä on osaamisessa. Vielä suurempi pullonkaula on toimialojen muutokseen tarttumisessa.

Alustatalousosaamisessa on Suomessa merkittäviä puutteita. Ei riitä, että alustatalouden liiketoimintamalleja opetetaan ja esitellään alustatalouden rakentamista. Meidän suomalaisten alustatalouden osaamiset johtuvat yliopistojen rakenteellisista ja oppiala ongelmista. Muutokseen tarvittavia osastoja, professuureja ja koulutusohjelmia ei ole Suomessa miltei ollenkaan. Suomessa on vain kaksi korkeakoulua, jossa alustatalouden liiketoimintamalleja opetetaan parin kurssin verran sekä jotakin teemoja aiheen ympäriltä käsitellään täydennyskoulutuskursseilla. Mistään ei kuitenkaan ole löydettävissä kokonaista koulutusohjelmaa jossa pää – tai sivuainetasolla koulutettaisiin alustatalouden liiketoimintaosaajia. Alustaosaamisen merkitys on niin merkittävä, että suurin osa osaamisperustan vahvistamiseen tähtäävistä toimista jää heti liian vaatimattomaksi. Teoreettinen systeemitason osaaminen on yleisellä matemaattis-luonnontieteellisellä tasolla hyvää ja pystyy tarjoamaan asiantuntevaa opetusta valikoidulle osaajajoukolle. Alustatalous ei ole kuitenkaan matemaattis-luonnontieteellinen eikä kaupallisen koulutusalan opintonäkökulma vaan ohjelmistoihin pohjautuva ”liiketoiminnan järjestelmärakentamisen” oppiala kuten laivanrakennus. Osaamisalueista kaikkein tärkein on ”ohjelmistosuunnittelu”. Oppialalla ei ole Suomessa yhtään koulutusohjelmaa tai professoria vaan opetusta toteutetaan pilkottuna muiden näkökulmien yhteydessä ilman kansallista tulosta ja vaikuttavuutta. Merkittävin aliedustus vakinaisissa professuureissa on ohjelmistosuunnittelun, -tuotannon ja -tekniikan näkökulmissa. Pitkään jatkunut systemaattinen ohjelmistosuunnittelun näkökulmien opetuksen laiminlyönti on vaikuttanut merkittävästi osaajien kouluttamiseen alustatalouden kannalta keskeisille osaamisaloille.

EU komission DG Directorate General for Internal Market, Industry, Entrepreneurship and SME EUROSTAT aineistoon perustuvan laajan 2017 selvityksen mukaan suomalainen ICT ala osaaminen on merkittävästi ylipainottunut yleisjohtamiseen ja ICT-infrastruktuuri osaamiseen. Suomen osaaminen on merkittävässä alipainossa juuri ICT-alan ydinosaamisessa eli substanssijohtamisen (ohjelmistojärjestelmien rakentaminen ja kehittäminen), alusta-arkkitehtuurien, ohjelmistosuunnittelun ja alustapalveluohjelmoinnin osalta. Ero alustatalouden kärkimaiden ja Suomen välillä on jopa 20% kokoluokkaa (vrt. UK, IR, Ranska, Saksa, Itävalta, Ruotsi ja Puola).

Suomessa on 7000 yliopistotasoisen ohjelmistosuunnittelijan vaje työmarkkinoilla, vuoteen 2020 mennessä vaje kasvaa jo 15000:een. Osaajavaje on niin mittava, että sillä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia talouden kehittymisen ja puutteellisen osaamisen kautta syntyvinä kustannuksina.

Riskeistä huolimatta on välttämätöntä, että liikkeelle uuteen suuntaan lähdetään heti. On uskallettava luottaa siihen, että matkalla opitaan se mitä nyt ei vielä tiedetä. Nopeus on välttämätöntä myös sen takia, että alustatalouden liiketoiminnan ja osaamisen maailma kehittyy kaiken aikaa. Osaamista on kehitettävä kysyntälähtöisesti ja kysynnän kasvuun on päästävä kiinni. Aluksi myös virheitä on pakko sietää.
Kunhan niistä opitaan.

-Melisa Haahtinen

                                                   oma-profiili

Business Concept Designer, Rauma Marine Constructions Oy
LinkedIn:https: Melisa Haahtinen

Tulevaisuuden töitä etsimässä

Se tunne kun saat kiinnittää kunnioittaen Kauppakamarin ansiomerkin 40-vuotta yhtiötämme palvelleelle henkilölle, kyyneleet kohoavat silmiin ja halauksia vaihdetaan. Tunnelma tiivistyy entisestään kun juhlinnan kohteena henkilö katsoo silmiini ja toteaa, että tällaiset merkit ovat katoavaa perinnettä. Hän jatkaa tarinaa: “kun minä aikanaan alta parikymppisenä lähdin ensimmäiseen työpaikkaani, oli mielessä saada ensisijaisesti vakituinen työpaikka ja seuraavaksi torppa talkoovoimin omalle perheelle. Viikko sitten lapsenlapseni ylioppilasjuhlissa sanoin, että ensisijaisesti tärkeää on opiskella mahdollisimman pitkälle ja monialaisesti, sekä hakea työpaikka tai työpaikkoja, joissa osaamistaan pääsee käyttämään monipuolisesti. Minä olen onnekseni saanut vaihtaa tehtäviä usein ja osaamiseni on kehittynyt matkan varrella. Tulevaisuuden kehitys tulee olemaan ihan toisenlainen vauhdin suhteen verrattuna nykyiseen.”  En itse voinut kuin noviisina ja kunnioittaen kuunnella tämän pitkän työuran tehneen henkilön sanoja.

Miltä tulevaisuuden työ sitten oikein mahtaa näyttää? Ovatko pitkät työsuhteet historiaa ja poistuuko osa ammateista robottien hoitaessa työmme? Itse uskon vahvasti digitalisaation ja automatisoinnin mahdollisuuksiin – siis nimenomaan mahdollisuuksiin, en uhkiin. Voimme automatisaation kautta saada huomattavaa varmuutta ja tarkkuutta moniin sellaisiin tehtäviin, joissa esim. erittäin laajan aineiston tuntemus tai läpikäynti on tarpeen. Tutkimukset osoittavat, että esim. lääkärin diagnoosien tarkkuus ja nopeus on parantunut merkittävästi näiden jo nyt käytettävissä olevien apuvälineiden ansioista. Kukapa meistä ei haluaisi mahdollisimman nopeaa ja oikeaa tietoa omasta terveydentilastaan. Tekniikan kehitys varmasti muuttaa myös osaamistarpeita sekä yritysrakenteita. Ajatellaanpa nyt vaikka sitä, että jo tänä päivänä maailman suurimmalla “taksi”firmalla ei ole yhtään autoa (Über) tai ettei maailman suurimmalla majoituspalveluita tarjoavalla ketjulla (Airnbnb) ole yhtään huoneistoa omistuksessaan!

Itse uskon vahvasti siihen, että tulevaisuuden osaamistarpeet rakennetaan mahdollisimman laajalla ja yleissivistävällä koulutuksella, joka antaa perusteet ja lähtökohdan suunnata osaamistaan monialaisesti. Jo tällä hetkellä HR-ammattilaisten suusta kuulee usein sanottavan, että useimmat opiskelevat vähintään kaksi tutkintoa työuransa aikana. Mahtaako tuo riittää jatkossa? Itse painottaisin juurikin monialaisuutta ja sitä, että opinnot mahdollistavat osaamisen jatkokehittämisen myös tulevaisuudessa. Kuitenkaan pelkällä perinteisellä tietotaidolla ei enää työelämässä pärjää, rinnalle ovat korostuneesti nousseet myös hyvät sosiaaliset valmiudet, erinomaiset viestintätaidot, johtamiskyvykkyys ja esim. laaja kielitaito. Kaikkia noita voi kehittää ja harjoitella jo alkaen kotoa ja päiväkodista, mutta niiden kehittämisen jatkamiseen myös aikuisiällä tulee ja kannattaa kiinnittää huomioita.

Yrityselämän muuttuessa yhä aikaisempaa tiivistahtisemmaksi on sillä vaikututusta myös tehtävänkuviin ja niiden muutoksiin. Se ei kuitenkaan poista hyvän ammatillisen perusosaamisen tarvetta, päinvastoin! Hyvä ammattillinen osaaminen mahdollistaa toimenkuvan muutokset tarpeen mukaan ja toimii parhaillaan myös kyseisen henkilön motivaation ja jatkuvan ammatillisen kehittymisen moottorina. Suomalainen koulutusjärjestelmä antaa erinomaiset lähtökohdat, mutta on tärkeää pitää huolta siitä, että koulutusjärjestelmämme taso on erinomainen myös jatkossa. Koulutus on aina investointi tulevaisuuteen, ei koskaan kulu. Mielestäni suomalaisten kilpailukyky tulevaisuudessa niin yksilö- kuin yritystasollakin rakentuu vahvalle osaamiselle, rohkeudelle innovoida ja investoida, erimaiselle johtajuudelle sekä kyvylle toteuttaa. Niiden varaan uskaltaisin heittäytyä tulevaisuuden töitä etsiessä.

Jaana Isotalo

jaana

Teollisuuden Voima Oyj:n henkilöstöjohtaja
Rauman Nuorkauppakamarin puheenjohtaja 2017
LinkedIn: Jaana Isotalo

 

 

Kohti kevättä 2018!

Viime keväänä Raumalla järjestetty Urastartti-tapahtuma täytti pyöreät kymmenen vuotta ja juhlaa tähditti tuolloin supersuuri kakku. Kermavaahdot on jo pyyhitty pois suupielistä ja seuraavan tapahtuman suunnittelu on hyvässä vauhdissa.

Vuoden 2018 Urastartin teemana on tulevaisuuden työ. Mitä se tarkoittaa? Etätyötä? Digitalisaatiota? Robotiikkaa? Tubettamista?

Rauman Nuorkauppakamarin jäähallilla vuosittain järjestämä tapahtuma on kasvanut vuosi vuodelta ja tänäkin vuonna tavoitteena on loppuunmyyty tapahtuma sekä mielenkiintoisen ja ajankohtaisen esiintyjäkattauksen tarjoaminen kävijöille. Kokoamme tapahtuman ohjelmaa parhaillaan ja paljon mielenkiintoista on luvassa.

 

NÄYTTEILLEASETTAJAKSI? Lisätiedot ja varaukset: myynti@urastartti.fi