Teollisen Internetin maailmaan vaikka pienin askelin, koska kaikki yrityksesi vahvimmat kilpailijat ovat jo siellä

Teollisella Internetillä, Internet of Things (IoT) tarkoitetaan internet-verkon laajentumista esineisiin, laitteisiin ja koneisiin, jotta näitä voidaan ohjata ja mitata etäyhteyksin. Kyse on fyysisistä laitteista, jotka pystyvät aistimaan ympäristöään ja viestimään tai toimimaan aistimansa perusteella älykkäästi. Kaiken keskiössä on tarkka, validi ja luotettavasti koottu data, joka jalostetaan palvelemaan yritystä, asiakasta ja muita sidosryhmiä.

IoT:n hyödyntäminen kasvaa maailmalla eksponentiaalisesti. Parin viime vuoden aikana moni asia on madaltanut IoT-tekniikoiden käyttöönottoa: prosessoritehojen nousu, sensorilaitteiden hintojen lasku, pilvipalveluiden ohjelmistokehitys sekä verkko- ja akkuteknologioiden kehitys. Suomessa IoT-kelkkaan on lähdetty monella alalla yllättävänkin varovaisesti. IoT:n tuomat tehokkuushyödyt ja lisäarvon muodostuminen asiakkaille alkavat olla kilpailussa mukana pysymisessä pakko. Jotta hyödyistä pääsisi nauttimaan täysimittaisesti muutaman vuoden aikajänteellä, on datan suunnitelmallinen keruu aloitettava nyt. Kertyvä data on kovaa valuuttaa, kun kovaa vauhtia päälle puskevan tekoälyn käytölle rakennetaan perustaa.

Käyttöönotosta alkaa olla referenssejä kaikilta toimialoilta ja erikokoisista yrityksistä. Energia-ala on käyttökohteista Suomessa ehkä yleistynein: etäluettavat sähkömittarit mahdollistavat kulutuksen seurannan selainpohjaisen ohjelman kautta.  Hyvinvointi- ja terveysteknologian parissa hyödyntämisen mahdollisuuksia on valtavasti. Esimerkiksi kehon toimintaa analysoidaan jo sormuksen kokoisilla laitteilla, esimerkkinä Oura-älysormukset. IoT:n avulla tuotantoteollisuuden automaatiota voidaan kehittää älykkäämmäksi. Tuotantolinjan laitteet voidaan laittaa keskustelemaan keskenään prosessin vaiheistuksen ja läpimenon tehostamiseksi. IoT:llä voidaan myös ennakoida laitteiden huoltotarpeita.

Logistiikassa IoT tulee olemaan iso sovelluskohde. Autojen ja laivojen itseohjautuvuus on jo tätä päivää. Satamien toiminta tehostuu, kun konttien liikutteluun tarvitaan jatkossa entistä vähemmän ihmistyötä. Jätehuollon parissa IoT lisää tehokkuutta: roska-astioiden täyttöasteita voi seurata etänä sekä optimoida tyhjennysvälit ja kulkureitit.

Rakennusteollisuudessa käyttökohteet ovat rajattomat: esimerkiksi energiatehokkuuden tehostamisessa, kulunvalvonnan järjestelmiä, sisäilman laadun valvonnassa ja optimoinnissa sekä valaistusratkaisuita tehostaessa. Maataloudessa Suomi voisi saavuttaa tehokkuushyötyjä peltojen täsmäviljelyllä: uusimmissa traktoreissa IoT-teknologia on vakiovarusteena. Tarkka paikka- ja viljavuustieto yhdistettynä viljelyosaamiseen on huikea mahdollisuus! Kaupan alalla IoT:n voi laittaa kokoamaan dataa hyllyjen täyttöasteesta, tuotteiden menekistä ja hävikistä.

IoT:n käytön voi aloittaa erittäin pienin investoinnein ja varovaisin kokeiluin. Esimerkkinä tästä akkukäyttöiset GPS-paikantimet, joiden avulla voidaan mittaroida myös esimerkiksi lämpötilaa ja kiihtyvyyttä. Paikantimia voi hyödyntää esimerkiksi teollisen yrityksen toimittaessa tuotteitaan asiakkaille: paikannin lisää logistiikan läpinäkyvyyttä ja tarkkuutta. Hinnat kertakäyttöisille paikantimille pilvipalveluineen ovat 100 – 200 euron luokkaa per kuljetus.

Kriittistä on teemaan liittyvän osaamisen kehittäminen: esimerkiksi mittausteknologia, data-analytiikka ja teemaan liittyvä liiketoimintaosaaminen. Tämä on mahdollista henkilöstön osaamistasoa korottamalla mutta myös strategisten kumppanuuksien kautta. Suomessa alkaa jo olla osaavia IoT:hen erikoistuneita yrityksiä, joilla on ymmärrys niin käyttöönoton teknisestä kuin kaupallisesta puolesta.

Suomeen on hiljattain perustettu DIMECCin johdolla teollisuusverkostojen ekosysteemi, jossa mukana olevat, eri toimialoilta olevat yritykset kehittävät menetelmiä digitaalisen datan jalostamiseksi tuotteiksi ja palveluiksi. Etäohjattavien laivojen ympärillä samantyyppinen verkosto on ollut toiminnassa jo vuosia. Tällaiset yhteenliittymät ovat mahdollisia myös alueellisesti: esimerkiksi Satakunnassa voitaisiin koota yhteen aiheesta kiinnostuneita yrityksiä ja ryhtyä toimeen!

Yritystoiminnan prosessien tehokkuus, asiakaslisäarvon kasvattaminen ja entistä tarkemman informaation tarjoama tuki päätöksenteolle – siinä isoimmat IoT:n tuomat edut. Kannattavuus kohenee kahdesta eri näkökulmasta: IoT:n kautta voidaan entistä paremmin palvella asiakasta ja luoda uusia liiketoimintamalleja ja palveluita. Toisaalta yritys pystyy tehostamaan omaa toimintaansa tarkemman ja luotettavamman tiedon pohjalta. Ei kuulosta pahalle, eihän?

 

-Riikka Piispa

riikka

Rauman Yrittäjät Ry Toiminnanjohtaja (opintovapaalla)
LinkedIn: Riikka Piispa