Suomi ja alustatalous

Suomen on tehtävä alustatalouden kasvuloikka saavuttaakseen alustatalouden kansainvälisen kärkiryhmän.

fakta

On miltei kaikille selvää, että digitaalisuus on läsnä meidän jokaisen arkipäivässä niin kotona, koulussa kuin työelämässäkin. Kehitystarpeet ja osaamispohja ovat eri teollisuudenalojen ja yhteiskunnan sektoreiden osalta olleet perinteisesti hyvin erilaiset. Alustatalouden myötä tämä muuttuu. Sektorit ja toimialat nähdään sovelluksina, joita voidaan toteuttaa perusratkaisuiltaan yhdentyvillä alustoilla. Uusi vaihe muuttaa kehitystä siten, että jatkossa yrityksiä, ministeriöitä, sairaanhoitopiirejä ja yliopistoja kehitetään keskenään tietoa vaihtavina verkostoina, jotka toimivat aktiivisessa vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Yhteiskunnan siiloutuminen vähenee ja siirrytään parantamaan tuottavuutta, avaamalla omat rajapinnat ja yhdistämällä oma osaaminen, data ja verkostot nopeaa kasvua hakevien kumppaneiden ekosysteemeihin eli toisin sanoen organisoidutaan tuottamaan asiakasarvoa yhteisillä alustoilla. Meillä ei ole aikaisemmin ole ollut käytössämme samankaltaisia arvontuotanto mekanismeja, kuin nyt digitalisaation myötä. Digitalisaation on ennustettu olevan internetin tuomaan murrokseen verrattuna merkittävästi suurempi murros. Digitalisaation murros haastaa toimintatapamme ja perinteiset liiketoimintamallit sekä mahdollistaa täysin uudenlaiset, globaalisti skaalautuvat digitaaliset tuote- ja palveluinnovaatiot yli perinteisiksi koettujen toimialarajojen. Nyt alkanut kehitys luo asetelman, jossa tietotekniset ratkaisut muuttavat liiketoimintaa ja asiakasprosesseja. Tietotekniikka-avusteisesta ajasta siirrytään tietotekniikalla johtamisen aikaan ja tietoteknisistä ratkaisuista tulee koko operatiivisen liiketoiminnan moottori.

mellu2

Suomi ja suomalaiset yritykset sekä julkiset organisaatiot ovat tutkitusti vuosia jäljessä aidon alustatalouden hyödyntämisessä. Tämä todellisuus on otettava huomioon toimenpiteitä suunniteltaessa. Emme voi edetä nopeaan kasvuun jäljessä olevalla osaamisella. Meidän on otettava johtotiimeihin mukaan aiempaa laajempi joukko alustatalouden osaajia. Suuri pullonkaula riittävän nopeassa etenemisessä on osaamisessa. Vielä suurempi pullonkaula on toimialojen muutokseen tarttumisessa.

Alustatalousosaamisessa on Suomessa merkittäviä puutteita. Ei riitä, että alustatalouden liiketoimintamalleja opetetaan ja esitellään alustatalouden rakentamista. Meidän suomalaisten alustatalouden osaamiset johtuvat yliopistojen rakenteellisista ja oppiala ongelmista. Muutokseen tarvittavia osastoja, professuureja ja koulutusohjelmia ei ole Suomessa miltei ollenkaan. Suomessa on vain kaksi korkeakoulua, jossa alustatalouden liiketoimintamalleja opetetaan parin kurssin verran sekä jotakin teemoja aiheen ympäriltä käsitellään täydennyskoulutuskursseilla. Mistään ei kuitenkaan ole löydettävissä kokonaista koulutusohjelmaa jossa pää – tai sivuainetasolla koulutettaisiin alustatalouden liiketoimintaosaajia. Alustaosaamisen merkitys on niin merkittävä, että suurin osa osaamisperustan vahvistamiseen tähtäävistä toimista jää heti liian vaatimattomaksi. Teoreettinen systeemitason osaaminen on yleisellä matemaattis-luonnontieteellisellä tasolla hyvää ja pystyy tarjoamaan asiantuntevaa opetusta valikoidulle osaajajoukolle. Alustatalous ei ole kuitenkaan matemaattis-luonnontieteellinen eikä kaupallisen koulutusalan opintonäkökulma vaan ohjelmistoihin pohjautuva ”liiketoiminnan järjestelmärakentamisen” oppiala kuten laivanrakennus. Osaamisalueista kaikkein tärkein on ”ohjelmistosuunnittelu”. Oppialalla ei ole Suomessa yhtään koulutusohjelmaa tai professoria vaan opetusta toteutetaan pilkottuna muiden näkökulmien yhteydessä ilman kansallista tulosta ja vaikuttavuutta. Merkittävin aliedustus vakinaisissa professuureissa on ohjelmistosuunnittelun, -tuotannon ja -tekniikan näkökulmissa. Pitkään jatkunut systemaattinen ohjelmistosuunnittelun näkökulmien opetuksen laiminlyönti on vaikuttanut merkittävästi osaajien kouluttamiseen alustatalouden kannalta keskeisille osaamisaloille.

EU komission DG Directorate General for Internal Market, Industry, Entrepreneurship and SME EUROSTAT aineistoon perustuvan laajan 2017 selvityksen mukaan suomalainen ICT ala osaaminen on merkittävästi ylipainottunut yleisjohtamiseen ja ICT-infrastruktuuri osaamiseen. Suomen osaaminen on merkittävässä alipainossa juuri ICT-alan ydinosaamisessa eli substanssijohtamisen (ohjelmistojärjestelmien rakentaminen ja kehittäminen), alusta-arkkitehtuurien, ohjelmistosuunnittelun ja alustapalveluohjelmoinnin osalta. Ero alustatalouden kärkimaiden ja Suomen välillä on jopa 20% kokoluokkaa (vrt. UK, IR, Ranska, Saksa, Itävalta, Ruotsi ja Puola).

Suomessa on 7000 yliopistotasoisen ohjelmistosuunnittelijan vaje työmarkkinoilla, vuoteen 2020 mennessä vaje kasvaa jo 15000:een. Osaajavaje on niin mittava, että sillä on merkittäviä yhteiskunnallisia vaikutuksia talouden kehittymisen ja puutteellisen osaamisen kautta syntyvinä kustannuksina.

Riskeistä huolimatta on välttämätöntä, että liikkeelle uuteen suuntaan lähdetään heti. On uskallettava luottaa siihen, että matkalla opitaan se mitä nyt ei vielä tiedetä. Nopeus on välttämätöntä myös sen takia, että alustatalouden liiketoiminnan ja osaamisen maailma kehittyy kaiken aikaa. Osaamista on kehitettävä kysyntälähtöisesti ja kysynnän kasvuun on päästävä kiinni. Aluksi myös virheitä on pakko sietää.
Kunhan niistä opitaan.

-Melisa Haahtinen

                                                   oma-profiili

Business Concept Designer, Rauma Marine Constructions Oy
LinkedIn:https: Melisa Haahtinen