Tulevaisuuden töitä etsimässä

Se tunne kun saat kiinnittää kunnioittaen Kauppakamarin ansiomerkin 40-vuotta yhtiötämme palvelleelle henkilölle, kyyneleet kohoavat silmiin ja halauksia vaihdetaan. Tunnelma tiivistyy entisestään kun juhlinnan kohteena henkilö katsoo silmiini ja toteaa, että tällaiset merkit ovat katoavaa perinnettä. Hän jatkaa tarinaa: “kun minä aikanaan alta parikymppisenä lähdin ensimmäiseen työpaikkaani, oli mielessä saada ensisijaisesti vakituinen työpaikka ja seuraavaksi torppa talkoovoimin omalle perheelle. Viikko sitten lapsenlapseni ylioppilasjuhlissa sanoin, että ensisijaisesti tärkeää on opiskella mahdollisimman pitkälle ja monialaisesti, sekä hakea työpaikka tai työpaikkoja, joissa osaamistaan pääsee käyttämään monipuolisesti. Minä olen onnekseni saanut vaihtaa tehtäviä usein ja osaamiseni on kehittynyt matkan varrella. Tulevaisuuden kehitys tulee olemaan ihan toisenlainen vauhdin suhteen verrattuna nykyiseen.”  En itse voinut kuin noviisina ja kunnioittaen kuunnella tämän pitkän työuran tehneen henkilön sanoja.

Miltä tulevaisuuden työ sitten oikein mahtaa näyttää? Ovatko pitkät työsuhteet historiaa ja poistuuko osa ammateista robottien hoitaessa työmme? Itse uskon vahvasti digitalisaation ja automatisoinnin mahdollisuuksiin – siis nimenomaan mahdollisuuksiin, en uhkiin. Voimme automatisaation kautta saada huomattavaa varmuutta ja tarkkuutta moniin sellaisiin tehtäviin, joissa esim. erittäin laajan aineiston tuntemus tai läpikäynti on tarpeen. Tutkimukset osoittavat, että esim. lääkärin diagnoosien tarkkuus ja nopeus on parantunut merkittävästi näiden jo nyt käytettävissä olevien apuvälineiden ansioista. Kukapa meistä ei haluaisi mahdollisimman nopeaa ja oikeaa tietoa omasta terveydentilastaan. Tekniikan kehitys varmasti muuttaa myös osaamistarpeita sekä yritysrakenteita. Ajatellaanpa nyt vaikka sitä, että jo tänä päivänä maailman suurimmalla “taksi”firmalla ei ole yhtään autoa (Über) tai ettei maailman suurimmalla majoituspalveluita tarjoavalla ketjulla (Airnbnb) ole yhtään huoneistoa omistuksessaan!

Itse uskon vahvasti siihen, että tulevaisuuden osaamistarpeet rakennetaan mahdollisimman laajalla ja yleissivistävällä koulutuksella, joka antaa perusteet ja lähtökohdan suunnata osaamistaan monialaisesti. Jo tällä hetkellä HR-ammattilaisten suusta kuulee usein sanottavan, että useimmat opiskelevat vähintään kaksi tutkintoa työuransa aikana. Mahtaako tuo riittää jatkossa? Itse painottaisin juurikin monialaisuutta ja sitä, että opinnot mahdollistavat osaamisen jatkokehittämisen myös tulevaisuudessa. Kuitenkaan pelkällä perinteisellä tietotaidolla ei enää työelämässä pärjää, rinnalle ovat korostuneesti nousseet myös hyvät sosiaaliset valmiudet, erinomaiset viestintätaidot, johtamiskyvykkyys ja esim. laaja kielitaito. Kaikkia noita voi kehittää ja harjoitella jo alkaen kotoa ja päiväkodista, mutta niiden kehittämisen jatkamiseen myös aikuisiällä tulee ja kannattaa kiinnittää huomioita.

Yrityselämän muuttuessa yhä aikaisempaa tiivistahtisemmaksi on sillä vaikututusta myös tehtävänkuviin ja niiden muutoksiin. Se ei kuitenkaan poista hyvän ammatillisen perusosaamisen tarvetta, päinvastoin! Hyvä ammattillinen osaaminen mahdollistaa toimenkuvan muutokset tarpeen mukaan ja toimii parhaillaan myös kyseisen henkilön motivaation ja jatkuvan ammatillisen kehittymisen moottorina. Suomalainen koulutusjärjestelmä antaa erinomaiset lähtökohdat, mutta on tärkeää pitää huolta siitä, että koulutusjärjestelmämme taso on erinomainen myös jatkossa. Koulutus on aina investointi tulevaisuuteen, ei koskaan kulu. Mielestäni suomalaisten kilpailukyky tulevaisuudessa niin yksilö- kuin yritystasollakin rakentuu vahvalle osaamiselle, rohkeudelle innovoida ja investoida, erimaiselle johtajuudelle sekä kyvylle toteuttaa. Niiden varaan uskaltaisin heittäytyä tulevaisuuden töitä etsiessä.

Jaana Isotalo

jaana

Teollisuuden Voima Oyj:n henkilöstöjohtaja
Rauman Nuorkauppakamarin puheenjohtaja 2017
LinkedIn: Jaana Isotalo

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *